Ylösnousemuksesta muutama sananen

Näe itsesi seisomassa kallion kielekkeellä ja tunne tuuli, joka tarttuu hiuksiin. Tuuli puhaltaa välillä niin napakasti, että se saa tasapainosi hieman horjumaan. Tuuli on lempeä ja se horjuttaa sinua siksi, että se tahtoo tuupata sinut eteenpäin. Kallion kieleke on vanhan maailman umpikuja, joka käy yhä pienemmäksi. Tunnet ehkä sydämessä pelkoa tai kauhua siitä, että kieleke katoaa jalkojesi alta tuulen muuttuessa yhä voimakkaammasi.

Mutta entäs jos voimakas tuuli onkin ystäväsi? Se on purkanut elämästäsi asioita pois. Se on saanut maailman näyttämään silmissäsi kokonaan toisenlaiselta. Se on tuuppinut sinua ja herätellyt välillä määrätietoisesti, välillä salavihkaisesti ja joskus pelottavallakin voimallaan.

Mutta kaiken takana on ollut oppia luottamaan rakkauden voimaan. Sinua on ehkä pelottanut tuulen puuskaisuus ja arvaamattomuus. Sinua on ehkä kauhistuttanut sen voima, kun ole pelännyt lentäväsi pois vähenevältä kallion kielekkeeltä. Olet tuntenut jo, että vanha maailma murenee jalkojesi alla ja olet ehkä ollut hetkittäin hädissään siitä, että uutta ei ole näkyvissä.

Mutta itseasiassa se uusi on ollut luonasi jo jonkin aikaa. Tuuli, joka on tyrkkinyt sinua eteenpäin aiheuttaen puhdistuksia elämässä on se uusi, joka sinun täytyykin tuntea. Nyt on aika levittää siivet, jotka ovat vahvat. Et ole ehkä uskaltanut levittää niitä aikaisemmin, koska jossakin alitajuisesti olet tiennyt, että tuuli nostaa sinut hurjaan vapauden liitoon heti, kun siipesi ovat avoinna.

Nyt on aika avata siivet ja astua ulos vanhalta kielekkeeltä. On aika jättää taakse ahdistavan pieneksi käynyt maailma ja hypätä tuuleen. Tuuli nousee nyt lempeämmin. Se viettelee ja innostaa sinua. Se kutittelee jaloissa ja tarttuu hiuksiisi. Jostakin syvältä nousee lapsen kaltainen vapauden nauru. Nauru tuntuu vatsanpohjassa ja se saa unohtamaan pelot.

Tuuli tanssii ympärilläsi ja kutsuu lentämään. Se kertoo korvaasi, että olet valmis. Se kertoo villistä uudesta maailmasta. Se laulaa elämisen riemusta ja kirkkaista edessä olevista päivistä. Se loihtii mielikuvia ilosta ja onnesta, joka on odottamassa sinua. Uskalla astua ulos vanhasta karsinasta, tuuli kuiskaa.

Ja silloin sinä suljet silmät ja kirkaiset hurjan vapauden huudon. Astut pois kielekkeeltä ja alat pudota alaspäin. Ihmettelet, että eikö tuuli kannakaan? Syöksytkö sinä nyt kuolemaan? Mutta tuuli muistuttaa sinua avaamaan silmät ja siipesi. Se muistuttaa levittämään suuret siivet ja äkkiä sinä tunnet, miten jokin selässäsi räpsähtää auki.

Samalla tuuli nappaa kevyen mutta täysin varman otteen sinusta. Putoaminen päättyy ja sen sijaan alatkin kohota yhä ylöspäin. Kohoat kohti kirkkautta, kohti sinistä taivasta. Huikean korkealla sinä katsot alaspäin ja kiität mielessäsi Luojaa, Enkeleitä ja Elämää, että olet nyt täällä. Sinä tiedät, että ensilentosi on kohta ohi ja ehkä palaat kielekkeellesi vähäksi aikaa. Siellä saattaa olla vielä jotakin, joka sinua kutsuu.

Mutta mennessäsi kielekkeelle, sinulla ei ole enää paha olla. Sinulla on jotakin uutta sydämessä ja tänä iltana sinä nukahdat rauhasssa. Tunnet olevasi enemmän kuin ihminen. Olet maailman lapsi, olet universumin kokoinen. Ole laaja valo ja vapaana syntynyt. Siksi unesi on rauhallinen ja sinä tiedät, että sinulle tulee yhä uusia kauniita aamuja. Sinä olet elämän syrjässä vahvasti kiinni ja huokaat onnesta ennenkuin suljet silmäsi. Tuuli heittää suukon poskellesi. Olet elämän viettelemä ja Luojasi tahto on sydämesi kompassi.

Olet pyhällä matkalla.